Agility – Suosittu koiraurheilulaji

Suomessa on paljon koiria, paljon metsästäjiä ja metsästyskoiria, ja hyvät mahdollisuudet koiravaljakkoajoon talvisin. Voikin olla yllättävää että suosituin koirien kanssa urheilemisen laji Suomessa on agility: Toisaalta nykysuomalaisista koirista ja heidän omistajistaan suurin osa asuu kaupungeissa, ja agility on enemmänkin urbaanien koirien laji. Sana tulee englanninkielestä ja parhaiten kääntyy ketteryydeksi. Vaikka erilaisia suomenkielisiä nimiä on ehdotettu, kuten hauska sana “vikellys”, mutta agility on vakiintunut käyttöön.

Laji on esteratakilpailu koirille, johon saavat osallistua kaikki koirat, kaiken kokoiset ja rotuiset, myös sekarotuiset. Joihinkin erikoislajeihin kelpuutetaan vain tietyt rodut, tyypillisenä ajokokeet ajokoiraroduille, eikä kaikille koiraroduille sopivaa omaa harrastusta ehkä ole saatavilla Suomessa, joten agility täyttää tarpeen monelle koiraharrastusta havittelevalle. Koiravaljakoilta ei vaadita yleensä tiettyä rotua, mutta jotkin rodut ovat siinä niin ylivoimaisia ettei puudelin tai terrierin kanssa juuri kannata kilpailla: kuinka monta pientä terrieriä tarvittaisiin vetämään pulkkaa, edes? Agilitya varten koiralta vaaditaan vain Kennelliiton määräämät rokotukset, hyvä peruskunto ja perustottelevaisuustaidot.

Kussakin kisassa on hiukan erilainen rata, se suunnitellaan joka kisaa varten erikseen. Eri ratatyyppejä on kaksi: hyppy- ja agilityrata. Radalla on 15–20 erilaista estettä, hyppyesteitä, tunneleita, keinulauta ja pujotteluesteitä muun muassa. Koiraa ei kilpailussa pidetä hihnassa, toki harjoittelun alussa voi tehdä miten parhaaksi katsoo, kisoissa myöskään koiraa ei voi ohjata muuten kuin äänellä ja eleillä. Koiraan tai esteeseen koskeminen kisan aikana ei ole sallittua. Erilaisia palkkioita kuten nameja tai leluja on hyvä käyttää harjoittelussa, mutta ei liikaa, koska niitä ei sitten kilpailussa myöskään voi käyttää. Koiraa ei kannata opettaa tekemään temppuja pelkän makupalan toivossa.

Rata on myös suunniteltu siten että koira tarvitsee ihmisen opastusta suoriutuakseen, jotta se tietää mihin sen seuraavaksi kuuluu mennä. Tästä syystä kilpailuissa rata-alueen koko on määritelty, mutta rata on aina uusi, koska muuten koirat, joilla on hyvä muisti, voisivat oppia juoksemaan radan yksin.