Agilityn kilpailuluokat

Kansainvälisesti agilityssa käytetään monia eri luokkia erityyppisille koirille, jotta kilpailut olisivat mahdollisimman tasaväkisiä. Erityisesti hyppäämiseen sopivat koirat voivat kisata omassa luokassaan, ja hyppelijät hyppelehtivät hyppyradalla. Suomessa on yleensä käytössä vain nämä kaksi, kansainvälisesti on erilaisia variaatioita joissa pistesäännöt vaihtelevat, painotetaanko esimerkiksi aikaa enemmän, tai Jokeri, jossa esteitä voi tehdä haluamassaan järjestyksessä – rata tai vaaditut suoritukset eivät kuitenkaan suuresti vaihtele. Hyppyradalla on enimmäkseen hyppyesteitä, ei kuitenkaan ihan pelkästään, kun agility-rataan kuuluu tasapuolisesti eri estetyyppejä.

Tämän lisäksi koirat jaetaan säkäkorkeuden mukaan kolmeen luokkaan, ja on myös eri tasoja koiran taitojen mukaan. Kokoluokat ovat: Mini, säkäkorkeus alle 35 cm; midi tai medi, 35–43 cm ja yli 43 cm korkeille koirille maxi. Tasoluokkia on myös kolme, joista 1 on helpoin, siihen pääsevät osallistumaan kaikki. Kun koira ja ohjastaja ovat saaneet kolme puhdasta suoritusta, eli ilman virheitä ja alle radan ihanneajan, pääsee tiimi kakkosluokkaan. Kolmoseen tarvitaan samat kolme virheetöntä suoritusta ja sijoittuminen kolmen parhaan kelpailijan joukkoon.

Jotta tämä ei kävisi liian helpoksi, on myös eri-ikäisille harrastajille, siis ihmisharrastajille, omia kilpailujaan, tietysti juniori ja yleinen ikäluokka, ja vielä senioriluokka. Kilpailussa myös ihminen juoksentelee paikasta toiseen neuvomassa koiraansa, vaikkei sitä saakaan koskemalla ohjata, joten on vain reilua että hitaammille ihmisille on omat sarjansa.